Eikö jäätelöä ole koskaan pantu täytäntöön?

Jäätelössä on muutamia huomionarvoisia seikkoja. Kun joukkueella on vajaa yksi pelaaja rangaistuksen vuoksi, he saavat jäädyttää kiekkoa ilman seurauksia.

Toisinaan joukkue näyttää jäätävän kiekon, mutta erotuomari päättää olla puhaltamatta pilliinsä. Näin tapahtuu, kun katsotaan, että puolustava pelaaja olisi voinut saavuttaa kiekon ennen kuin se ylitti punaisen viivan. Tämä liittyy myös pelin kulkuun, puolustajan tulee pelata kiekkoa kun pystyy. Tämä on linjamiesten tuomio.

Toinen suuri ero tapaan, jolla icingiä kutsutaan NHL:ssä muihin liigoihin verrattuna, on niin kutsuttu no-touch icing. NHL:ssä puolustajan on kosketettava kiekkoa ennen hyökkäävää pelaajaa vahvistaakseen jäähypyn. Jos hyökkäävä pelaaja pääsee sinne ensin, peli jatkuu. Monissa muissa sarjoissa jäänotto on automaattinen ja peli katkeaa heti, kun kiekko ylittää maaliviivan. Puolustajan ei tarvitse koskea kiekkoon, tästä johtuu nimi “no-touch” jäätelö. Viimeaikainen muutos: Sääntöjä on muutettu NHL-kaudelle 2013-14. Kilpajuoksu ei ole kiekosta vaan kulman pisteistä. Jos puolustava pelaaja on edellä kilpailussa pisteisiin, kutsutaan jäänmurtajarikkomus. Tätä kutsutaan hybridikuormitukseksi.

Jäsenluettelon anatomia

20 aktiivista pelaajaa muodostaa listan. Jokaiseen peliin vaaditaan 18 luistelijaa ja 2 maalivahtia. Näiden pelaajien on luonnollisesti oltava joukkueen palveluksessa ja joukkueen hallinnassa. Vaikka jokaisen pelaajan roolille ei ole sääntöä, yleisintä on 12 hyökkääjää ja 6 puolustajaa.

Hyökkääjä on useammin hyökkäävä pelaaja jäällä. Hyökkääjät viettävät aikaansa syvällä hyökkäysvyöhykkeellä ja puolustusalueensa huipulla. Jaettuna keskustaan ​​ja laitahyökkääjiin, keskusten ollessa selvästi keskellä, hyökkääjät ovat joukkueen ampujia.

Puolustaja on yksi kahdesta pelaajasta, jotka viettävät suurimman osan ajastaan ​​sinisellä linjalla, kun heidän joukkueensa hyökkää. Puolustajat pystyvät tekemään maalin, mutta ovat erikoistuneet pitämään vastustajat poissa omasta verkostaan. Ne ovat yleensä kooltaan suurempia kuin etupäät.

Linjojen yhdistelmät

Eteenpäin on jaettu neljään erilliseen riviin. Ylälinja on yleensä varattu hyökkääjille, joilla on paras maalintekokyky. Kolme hyökkääjää on ryhmitelty yhteen ja pelaavat suurimman osan jääajastaan ​​yhdessä. Esimerkki huippulinjasta on Alex Nylanderin, Jonathan Toewsin ja Patrick Kanen Chicago Blackhawksin ylälinja. Ne ovat sekoitus leikintekokykyä (syöttö) ja terävää ammuntaa.

Puolustajat jaetaan kahden hengen ryhmiin. Tämä asettaa viisi luistelijaa jäälle (yksi hyökkääjälinja kolmesta ja yksi puolustajien rivi kaksi). Joukkueen paras puolustuspari otetaan yleensä käyttöön, kun vastustajan parhaat maalintekijät ovat jäällä. Tätä kutsutaan sammutuspariksi. Esimerkiksi Brett Pescen ja Jaccob Slavinin Hurricanes-puolustuspari. Joukkueissa on kolme puolustusparia.

Useimmissa tapauksissa sekä hyökkääjien että puolustajien kaksi parasta ansaitsevat eniten peliaikaa. Löydät yleensä NHL:n eliittipelaajat joukkueidensa kahdelta ylimmältä riviltä.